Valitus hovioikeuteen
Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa hovioikeuteen.
Valitus ja vastavalitus
Käräjäoikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa kahdella eri tavalla.
1. Valituksella haetaan muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Valituksen laajuus riippuu siitä, miltä osin käräjäoikeus on ratkaissut asian valittajan kannalta kielteisesti.
2. Vastavalitus on sidottu alkuperäiseen valitukseen. Mikäli alkuperäistä valitusta ei tutkita, ei myöskään vastavalitusta tutkita hovioikeudessa. Syy tälle voi olla, että alkuperäinen valittaja peruuttaa valituksen tai ettei valittajalle ole myönnetty jatkokäsittelylupaa. Vastavalitusta harkitsevan on hyvä selvittää oma-aloitteisesti, onko vastapuoli valittanut, sillä tuomioistuin ei yleensä vielä tässä vaiheessa välitä tietoa valituksesta toiselle osapuolelle.
Tyypillisesti vastavalittaja on pääosin tyytyväinen tuomioon, mutta käräjäoikeus on ratkaissut asian joiltakin osin tämän kannalta negatiivisesti. Esimerkiksi käräjäoikeus on hylännyt jonkin osan korvausvaatimuksista.
Vastaus valitukseen ja vastavalitukseen
Valitukseen ja vastavalitukeen annetaan vastaus, kun hovioikeus sitä pyytää. Vastauksessa osapuolet kiistävät vastapuolen muutosvaatimukset perustellen.
Määräajat
Valituksen tekemisen edellytyksenä on, että valittaja on ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon 7 päivän kuluessa. Määräaika valituksen jättämiselle on 30 päivää käräjäoikeuden päätöksen antamisesta tai julistamisesta.
Vastavalituksen määräaika on 2 viikkoa alkuperäisen valittajan määräajan päättymisestä. Vastavalituksen tekemisen edellytyksenä ei ole tyytymättömyyden ilmoittaminen.
Valitus ja vastavalitus tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan sen virka-aikana (klo 16:15 mennessä).
Hovioikeus edellyttää jatkokäsittelylupaa
Hovioikeus ei käsittele kaikkia valitusasioita, vaan suurin osa hovioikeuden käsittelemistä asioista edellyttää jatkokäsittelylupaa. Tämä koskee kaikkia riita-asioita, lapsiasioita ja myös lähestymiskieltoasioita. Rikosasioissa on kuitenkin yksi poikkeus, jolloin jatkokäsittelylupaa ei tarvita. Mikäli vastaaja on tuomittu ankrampaan rangaistukseen kuin 8 kuukautta vankeutta (ehdollinen tai ehdoton), ei jatkokäsittelylupaa tarvita.
Hovioikeuden tilastojen mukaan jatkokäsittelylupa myönnetään noin 50–60% valituksista. Mikäli jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, jää käräjäoikeuden ratkaisu siis pysyväksi. Hovioikeuden ei tarvitse perustella konkreettisesti, miksi se ei myönnä jatkokäsittelylupaa. Hovioikeuteen pääseminen on siten yhä vaikeampaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valitukseen tulee myös panostaa.
Hovioikeuden näkökulma on periaatteessa ja tiivistäen käräjäoikeuden tuomion oikeellisuuden arviointi. Jatkokäsittelyluvan myöntäminen on todennäköisempää, mikäli valitusta uskaltaa rajata oma-aloitteisesti – toki hovioikeus voi myöntää jatkokäsittelyluvan vain osittain. Esimerkiksi jatkokäsittelylupa voidaan myöntää pelkkään tapaamisoikeuteen, mutta ei huoltomuotoon.
Jatkokäsittelylupaperusteita on neljä 1) muutosperuste 2) tarkistusperuste 3) ennakkopäätösperuste ja 4) muun painavan syyn peruste.
Hovioikeus vs käräjäoikeus – mitä eroa oikeudenkäynnissä?
Oikeudenkäyntimenettely on pääpiirteissään samankaltaista käräjä- ja hovioikeudessa. Tiettyjä keskeisiä eroja kuitenkin on;
Käräjäoikeudessa pidetään lähtökohtaisesti aina suullinen pääkäsittely. Hovioikeudessa menettely on pääsääntöisesti kirjallista. Valittajan tulee valituksessa pyytää erikseen suullista pääkäsittelyä ja perustella pyyntönsä huolellisesti. Esimerkiksi käräjäoikeus on arvioinut näyttöä virheellisesti ja päätynyt sen vuoksi virheelliseen ratkaisuun. Tällöin pääkäsittely on käytännössä välttämätön. Tilanteessa, jossa suullista istuntoa ei yleensä järjestetä, on esimerkkinä pelkkä rangaistuksen pituutta koskeva valitus. Riita-asiassa esimerkkinä on pelkkä oikeudellista arviointia koskeva valitus.
Kannattaako hovioikeuteen valittaa?
Hovioikeuksien tilastojen mukaan käräjäoikeuden tuomiota muutetaan usein. Yleisesti ottaen valittaminen siis kannattaa. Jokainen valitusasia on kuitenkin yksilöllinen. Teemaa on myös käsitelty blogikirjoituksessa.
Mikäli sinä olet ainoa valittaja, ei hovioikeus voi muuttaa lopputulosta sinulle haitallisemmaksi. Tämä on mahdollista ainoastaan silloin kun vastapuoli tekee vastavalituksen.
Valitusharkinnassa tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavat seikat: 1) valittaako vastapuoli, 2) tekeekö vastapuoli vastavalitusta, jos sinä valitat 3) mitkä ovat omat ja vastapuolen menestymismahdollisuudet, 4) valituksella saavutettavat hyödyt ja mahdolliset kustannukset.
Sinänsä suurin riski valittamisessa on, että vastapuoli (esim. syyttäjä) tekee vastavalituksen. Käräjäoikeus on ehkä hylännyt osan syytteistä ja tuominnut sinut olennaisesti lievempään rangaistukseen, mitä syyttäjä on sinulle vaatinut. Vastavalituksessa syyttäjä vaatii hovioikeutta muuttamaan käräjäoikeuden tuomiota ankarammaksi. Toisaalta sinulla on mahdollisuus vielä tässä vaiheessa peruuttaa valitus, jolloin vastavalitustakaan ei käsitellä.